Miksi pitää olla unirytmi ihan päin helvettiä, nukun päivät ja valvon yöt. Tätäkö se taikkari elämä on? No kummiskin. Heräsin aamulla mummon soittoon, joka halusi että lähtisin hänen kanssaan ostmaan itselleni joululahjan, olihan nyt joka paikassa alennuksia. Yleensä käyn toimintakeskukselta, kirppareilta ja silloin tällöin kaupasta vaatteita ostamassa.
Niimpä lähdin kumpparit jalassa mummoa vastaan apteekille. Siellä käytyämme menimme jokaiseen kauppaan mitä siltä kadulta löytyi, mutta tuloksetta. Olin silloin nirsolla tuulella. Oli vieä yksi kauppa, H&M. Mummo sanoi kaupan kohdalla, etää tämä on sitten vika kauppa ennenkö mennään kahville meille. Mietin vain ”ahaa, kolmas päivä putkeen mummolla… ei siinä, mä saan ruokaa” Hetken tutkailun jälkeen löysin kaksi villapaitaa, toinen punainen kun taas toinen oli sininen norjalainen villapaita. Mallattua päädyin tuohon siniseen. Se kävi hyvin mulle ja mun uusille tumman ruskeille hiuksille. (Ennen mulla oli siis punaset hiukset, mutt viis päivää sit värjäsin hiukseni) Kävin siellä mummolla syömässä ja ommeltiin mun pöytäliinaa.
Lähdettyäni mummolasta (mummo asuu kerrostalossa, Kotipizzan yläpuolella olevassa kerrostalossa.) lähdin päättäväisenä lumimyrskyyn kävelemään kämppääni/kotiani kohti. Hesburgerin kohdalla tunsin kutsun taikkarilta päin, niinpä suunnistin taikkaria päin.
Taikkarin kohdalla katsoin meniskö käymään koneilla, koska eihän mulla oo konetta kotona (miksi olla kun voi käyttää taikkarin). Niin menin taikkarille ja musiikkimedialuokkaan. Siellä olin seitsemään asti koneella kirjoittelemassa tarinoita ja katsomassa videoita. Parempaakin tekemistä koneella olisi voinut olla kuten äidinkielen portfolio…köh köh.
Menin kotiin ja laitoin taas musiikin päälle. Siellä mä yksin biletin ja lauloin. Pian päätin kuitenkin mennä nukkumaan… sillä olihan univelkaa kertynyt uudesta vuodesta. Ceylon teen jälkeen olo oli unelias. Siksi päädyin nukkumaan.
-Snowi