Elämä ei ole hassumpaa kun voi kolmeen iltapäivällä nukkua. Niin mä tein, enkä tiedä miks. Eikä sille tarvii olla syytä, sillä nukkuminen on yksi maailman paras asia. Sitten takaisin aamuuni.
Herättyäni isäni soitti ja sanoi tulevansa huomenna mun kämpille, vaikka mä olin sopinut muuta jo. Se aina tuppaa tulemaan silloin kun ei pitäisi.
Niin neljältä menin mummolle saunaan (jotenkin tuntuu että olen aina siellä…) ja elin siellä iltaan asti. Katsoen eläin dokkareita, jonkun putous tähden ohjelmaa ja lauluohjelmia. Alkoi kyllä väsyttää katsoa sellaista, kun yleensä menen kotiin ja katson Geordie shorea ja sit South parkia. Juttelimme mummon kanssa mun koulusta ja päivistä. Mummo sanoi että mun täytyy lopettaa joku kieli tai en jaksa enää opiskella (iha kun oisin koskaan jaksanut. Opiskelen tällä hetkellä espanjaa, venäjää, saksaa ja sit perus neljää muuta mitä on pakko). Samalla päädyin vilkaisemaan tulevaan jaksoon… Ei olis pitänyt, kaikkina muina arkipäivinä koulu alkoi 8 ja loppu 16 paitsi tiistaina. Silloin mulla alkaa 12 ja loppuu 15. Not bad, I think. Lopussa join vielä teetä mummolla ennen lähtöä pakkaseen ja pimeään.
Kotiin päästyä päädyin katsomaan viimeisen Dracula jakson ja sitten vielä Da Vinci’s demons. Tylsyys täytti elämäni, ei mitään järjen häiventä.
Tänään jossain vaiheessa, aloin pohtimaan uutta vuotta ja sen vaikutusta. Teevee, mainokset ja lehdet on pullollaan ’Näin laihduttaa’ tai ’Näin saat itsesi kesäkuntoon’. Miksi pitää joka paikkaan tunkea tuota samaa, en ole itsekään tyytyväinen kroppaani. Niin ei mun pää kestä sitä että kaikki on täynnä tuota turhan jauhamista. Ihminen itse tietää ja tuntee milloin haluaa laihtua. Ei tarvitse aina ulkomaailman kertoa mitä tehdä.
Ehkä päästän itseni pohdinnalta ja päädyn tylsästi nukkumaan… Ken tietää joutuuko sinne yksin.
-Snowi